Kyproksella useimmiten matkakohteekseni on valikoitunut Limassol matkaseurana poikani. Pafoksella vietimme lomaviikon 2010 huhtikuussa. Kun Pafos oli valittu vuoden 2017 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi ja edellisestä vierailusta oli jo aikaa, niin pääsiäislomakohteen valinta oli tänä vuonna helppo juttu..
Poikani aikuistuessa olen viimeisimmät lomamatkat tehnyt yksistään. Pakettimatkojen hinnassa ei järin suurta eroa ole matkustipa yksin tai kaksin. Onnistuin kuitenkin saamaan matkani varsin kohtuuhintaan Aurinkomatkoilta, matkamessutarjouksena likimain 600 € sisältäen lentokenttäkuljetukset.
Majoituspaikka oli Tasmaria –huoneistohotelli, joka sijaitsee kävelyetäisyydellä Ala-Pafoksen satamasta. Tasmarian lähistöltä löytyy runsaasti ravintoloita, pieniä kauppoja sekä alueen väkimäärään nähden megalomaaniselta vaikuttava Kings Avenue Mall –kauppakeskus. Yleensä en viihdy isoissa kauppakeskuksissa, mutta tarkemmalla silmäyksellä Mall näyttikin varsin viihtyisältä monipuolisine kauppa- ja ravintolapalveluineen.
Tasmaria oli enemmän kuin hintaansa väärti.
Huone oli erinomaisen tilava ja rauhallinen, viikon aikana huoneistossa noteerattavia ”ulkoisia” ääniä olivat lähinnä kirkonkellojen soitto ja kukon kieunta! Keittiövarustus oli varsin riittävä omiin tarpeisiini. Vastaanoton henkilökunta oli erinomaisen auttavaa ja siivoustyön jälki hyvä. Ainoat miinukset olivat kovahko patja ja Wifin toimimattomuus huoneessa. Wifi toimi kuitenkin aulassa erinomaisesti ja allasalueellakin tyydyttävästi.
Pafoksella huhtikuu vastaa tilastojen mukaan eteläisimmän Suomen heinäkuuta lämpötilojen osalta. ”Aistinvaraisesti” Pafos vie kuitenkin voiton, huhtikuu on jo varsin vähäsateinen, uv-säteilykin huhtikuun alussa jo sillä tasolla että joka päivälle tulisi suomalaisen käytännön mukaan varoitus. Merivesi oli +18 –asteista matkani aikana, toki talviturkki piti heittää pois. Uimarannoista on huomattava, että huhtikuun alussa rantoja ei ole välttämättä siivottu levistä eikä palvelut aurinkovarjoineen ole vielä täydessä laajuudessa. Näistä puutteista huolimatta koin polskimisen oikeastaan viihtyisämmäksi kuin kiivaimpaan sesonkiaikaan, rannalla oli väljää. Edellisellä Kyproksen reissullani elo-syyskuun vaihteessa 2016 Limassolissa ”jumalaisena” teemana oli Dionysos. Toki omat ”riittini” Limassolin viinifestivaalilla liittyivät vain Dionysoksen viinin jumaluuteen, Dionysoshan on myös hedelmällisyyden jumala, Tällä Pafoksen reisulla liikuin rakkauden jumalattaren Afroditen jalanjäljissä. Ensimmäinen retkipaikkani oli Kyproksen luoteisrannikolla sijaitseva Afroditen kylpypaikka (Baths of Aphrodite). Matkustin bussilla, ensin Ala-Pafoksen sataman bussiasemalta Ylä-Pafoksen bussiasemalle, sieltä Polikseen ja edelleen kylpypaikalle. Saattaa tuntua hankalalta kun edestakainen matka koostuu 6 etapista, mutta vaihdot menivät varsin jouhevasti ja lysti on varsin halpaa. Koko Pafoksen alueella, mikä käsittää läntisen Kyproksen, voi matkustaa vuorokauden aikana 5 € hintaisella lipulla rajattomasti.
Varsinaiseen kylpypaikkaan liittyy kertomus Afroditen ja Adoniksen tapaamisesta, joka ei jäänyt jälkiä jättämättä, jälkeläisiä tuli peräti 32 kappaletta. Kiehtovasta tarinasta huolimatta itseäni kiinnosti enemmän alueen luontoreitti. Mittaa on vain 5,5 km., fyysiseltä rasitukseltaan kuitenkin varsin vaativa runsaiden nousujen ja laskujen takia. Kunnon kohennuksen lisäksi sai aistinautintoa kauniiden näköalojen muodossa.
Toinen Afrodite-aiheinen retkikohteeni oli lounaisrannikolla Pafoksen ja Limassolin välissä sijaitseva Afroditen kallio (Petra tou Romiou). Tarinan mukaan Afrodite syntyi merenvaahdosta tällä rannalla ja purjehti simpukan kuorella kalliolle Paikalle pääsee Pafoksen satamasta yhdellä bussilla. Afroditen kallion välittömässä yhteydessä on ”turistipaviljonki”, josta voi ostaa matkamuistoja ja josta löytyy wc. Kohtuullisen kapuamisen päästä löytyy Petra tou Romiou –ravintola, jossa voi nauttia paitsi ruuasta ja Keo-oluesta, niin ja myös erinomaisista näköaloista.
Täälläkin ohjelmaan kuului luontopolku, fyysisesti hieman kevyempi kuin edellinen. Toki tässäkin hien pintaan sai, näköalat hienot ja luontopolulla oli tauluja paikalla kasvavista kasveista, mm. Johanneksenleipäpuu (Carob Tree) tuli bongattua ensimmäisen kerran. Pafoksen kaupungissa ohjelmaani kuului mm. arkeologinen puisto mosaiikkeineen ja Panagia Chrysopolitissa kirkko läheisine Paavalin pilareineen, frankkilaisine kylpylöineen ja Tanskan kuninkaan Eerik I Ejegodin muistolaattoineen.
Näistä riittäisi kerrottavaa useammankin kirjan edestä, v. 1103 Pafoksella kuollut Eerik I Ejegod ansaitsee kuitenkin erityismaininnan. Eerik oli puolisonsa kuningatar Bodilin kanssa pyhinvaellusmatkalla poiketen Kyproksellekin, jossa hän sairastui ja kuoli. Bodil jatkoi matkaa Jerusalemiin, jossa hänkin kuoli, kuningatar haudattiin Öljymäelle. Eerik I Ejegod on muuten ainoa Tanskan kuningas, joka on haudattu ulkomaille, sopiva tietokilpailukysymys historian harrastajillekin. Kulttuuripääkaupungin rooli näkyi Pafoksella hieman vähemmän kuin mitä odotin. Ilmeisesti huhtikuun alku ei ollut tapahtumien osalta antoisinta aikaa. Toki Pafoksen linnassa oli mielenkiintoisia videoinstallaatioita teemana mm. Lähi-idän pakolaisuus. Fabrica -luolaan oli myös rakennettu punaisista ketjuista varsin näyttävä installaatio. Paljon tuli katsottua viikon aikana, paljon jäi katsomattakin… Huhtikuun alku on parasta Kyproksen lomailuaikaa itseni kaltaiselle luonnossa ja historiallisissa kohteissa liikkujalle, ei ole vielä liian kuuma pitkillekään kävelyille. Lapsiperheelle hieman myöhäisempi ajankohta, jolloin vesipuistot ovat auki ja rantafasiliteetit täysin käytettävissä, saattaa olla sopivampi.