Talvi matkustusajankohtana
Kuuden vuoden tauon jälkeen suuntasin Larnakaan 11 päivän talvimatkalle, 27.12 - 7.1. Ensimmäisenä kysymyksenä useimmille tulee varmaan mieleen sääoolosuhteet.
Larnakassa joulukuun keskilämpötila on 13,7°C, Malagassa puoli astetta vähemmän.
Jos tuhannet suomalaiset tarkenevat "talvehtia" Espanjan aurinkorannikolla niin miksei sitten Kyproksellakin!
Lämpötiloja tärkeämpi saattaa monelle olla auringopaiste. Larnakan joulukuussa aurinko paistaa keskimäärin 5,8 tuntia vuorokaudessa. Vertailun vuoksi Helsingissä aurinko paistaa keskimäärin koko joulukuun aikana 29 tuntia!
Meriveden lämpötila oli reissuni aikana 19°C - 18°C, myös tässä kisassa Kypros "hakkaa" aurinkorannikon joulukuussa.
Tilastot ovat tilastoja, sademäärät reissuni aikana olivat poikkeuksellisen suuret Larnakassa, kuten ylipäätään koko Kyproksella joulu ja tammikuun aikana. Larnakassa satoi 239 mm joulukuun aikana eli 2,5 kertaa normaali sademäärä. Sateet eivät kuitenkaan pilanneet matkaani, aurinkotuntejakin löytyi riittävästi. Merkittävin haitta sateista tuli sitä kautta, että majoituspaikkani ei valitettavasti ollut "vedenpitävä".
Talvella Kyproksella voi nähdä jotakin sellaista, jota ei muina vuodenaikoina koe, suolajärvien flamingoparvet! Tyypillisesti flamingot saapuvat marras-joulukuussa ensin Limassolin läheiselle Akrotirin suolajärvelle. Sieltä ne siirtyvät Larnakan suolajärvelle sateiden täyttäessä kesällä kuivaa järveä flamingoille sopivalle tasolle ja viipyvät siellä maaliskuulle saakka. Matkani aikana flamingoja näkyi Larnakan suolajärvellä todella paljon ja olivat helposti havainnoittavissa ilman järvessä kahlailuakin, johon valitettavasti jotkut turistit ovat syyllistyneet. Flamingojen häirintä on rangaistava teko.
Lentoyhteydet
Kyprokselle ei talviaikaan pääse suorilla lennoilla. Itse lensin Aegeanilla Ateenan kautta Larnakaan. Vaihtoajat olivat puolentoista tunnin luokkaa, kokeneesta matkustajasta varmaan riittävän tuntuiset. Paluumatkalla lähtö Larnakasta oli aamulla jo klo 5:40.
Olin tilannut taksin kaksi tuntia varhaisemmaksi. Muodollisuudet sujuivat erittäin tehokkaasti niin, että istuin lentoasemalla kahvilassa aamukahvilla alle puolituntia kentälle saapumisestani. Ateenassa aikaa kuluikin selkeästi enemmän kun kentällä oli enemmän kuormitusta ja itse unisena töpeksin hieman tarkastuksissa.
Puolitoista tuntia ei siellä ollut yhtään liikaa vaihdon suhteen. Aegeanin Flex-liput maksoivat 474 €, ei välttämättä halvin vaihtoehto Kyprokselle lennettäessä. Arvostan kuitenkin Aegeanin palvelua, sekä koneessa, että kentillä varsinkin jos tulee uudelleen reititystarpeita.
Aegeanin lennoilla tarjottava ruoka on mielestäni keskivertoa parempaa kuten myös viini.
Majoitus
Majoitus tuotti matkani pahimman pettymyksen. Zorbas Sea View -kompleksi sisälsi yhdessä rakennuksessa kolme huonetta ja sitten erillisen "pikku talon", joka oli minun valintani.
Hyvänä puolena oli erinomainen sijainta Mackenzie-rannan välittömässä läheisyydessä.
Kun sää ei enää suosinut rannalla makoilua niin uimassa käynti sujui kuitenkin mukavasti. Huoneessa uimashortsit päälle, tossut jalkaan, avain ulkoseinässä olevaan numerokoodilla varustettuun lokeroon ja veteen reilun 50 metrin päähän!
Uinnin jälkeen pääsi nopeasti sisälle kuivattelemaan.
Hyvänä puolena voi pitää myös pistorasioiden ja valaisimien runsautta. Keittiövarustelu eli mikroaaltouuni, vedenkeitin ja jääkaappi oli tarpeiisin riittävä. Wi-fi toimi moitteitta.
Palvelu oli ystävällistä. Huoneessa odotti viinipullo sekä muutama leipäviipale. Majoituspaikan omistaja George, vastasi nopeasti Booking Assistantin välityksellä esittämiini kysymyksiin ja toiveisiin.
Kielteisistä puolista ensin vähäpätöisimmät. Booking.comissa esitetyistä tiedoista ei paikkaansa pitänyt ainakaan huoneiston äänieristys, läheisen lentokentän koneiden laskut ja nousut kuuluivat hetkittäin huoneistoon erittäin selvästi. Huoneistossa ei myöskään ollut tallelokeroa sisätiloissa. Tallelokerona en voi pitää ulkoseinän avainten säilytykseen tarkoitettua lokeroa. Tuskin kukaan passia tai ylimääräisiä rahojaan sellaiseen laittaisi.
Suihkussa lämmintä vettä tuli, kun osasi säätää veden tulon sopivaksi.
Vessan ja keittiön hanoista sen sijaan tuli vain kylmää vettä.
Pahin ongelma oli kuitenkin se, että huoneisto ei pitänyt vettä. Loppiaisena alkoi myrsky, josta annettiin keltaisen tason varotuis sekä tuulen, että sateiden vuoksi.
Vähän puolen yön jälkeen vettä tuli sisään sekä välikatosta että oviaukon raoista! Vettä alkoi tippua myös huoneiston sulakekaapin päälle. Ensi paniikin jälkeen, pelkäsin että sähkötkin menevät poikki, "tilkitsin" pahimman vuotokohdan pyyhkeillä. Kyseessä oli vielä lähtöyö, taksi odotti 3:30. Vesivuodon aikana nousin sängystä ylös, vedin päällysvaatteet takaisin päälle ja asettauduin muutenkin lähtövalmiiksi myrskyn ulvoessa rakennuksen heikoissa rakenteissa. Sinä yönä ei tullut nukuttua minuuttiakaan.
Kohteita
Vapaa-ajalla ulkona liikkuminen on minulle tärkeintä. Kotimaassa harrastan juoksemista, kokeilin sitä Larnakassakin. Suolajärven ympäriltä löytyy erinomaisia reittejä juoksemiseen. Koin kuitenkin pitkät kävelyt sopivimmaksi liikuntatavaksi olosuhteissani. Kävely on parempi vaihtoehto kun tavoitteena on jokin kohde. Huoneistoni fasiliteetit eivät houkuttaneet "ylimääräisiin" suihkussa käynteihin eikä hikisten vaatteiden nyrkkipyykkäykseen.
Kävelyä tulikin sitten harrastettua sitäkin enemmän, urheilukelloni mukaan askeleita kertyi päivittäin yli 25 tuhatta! Suolajärven itärannalla havainnoin flamingoja.
Läheinen Patticheion puisto sateiden jälkeisessä vehreydessään oli sopiva kohde metsien maasta tulleelle. Suolajärven länsirannalla, myös erinomaisen vehreässä ympäristössä, sijaitsee Hala Sultan Tekke, jota pidetään islamilaisen maailman neljänneksi pyhimpänä paikkana Mekan, Medinan ja Jerusalemin jälkeen.
Edellisiä vielä vähän pidemmän kävelymatkan päässä majapaikastani sijaitsee Kamaresin akvedukti eli sillan kaltainen vesijohto, jossa vesi virtasi painovoimaan perustuen.
Akvedukti on roomalaisten keksimä vesijohtojärjestelmä. Kamaresin akvedukti on huomattavasti myöhäisempää perua, sen rahoitti Ottomaanien paikallishallitsija Ebubekir Pasha. Valmistuessaan 1750 lähes 10 km pitkä akvedukti kuljetti vettä Larnakan kaupunkiin. Nyt siitä on jäljellä reilut 20 kaarta.
Larnakan keskustassa kohteenani oli kristillinen pyhättö, Lasaruksen bysanttilaistyylinen kirkko. Ortodoksisen perimätiedon mukaan Jeesuksen kuolleista herättämä Lasarus tuli lähetystyöhön Kyprokselle. Apostolit Barnabas ja Paavali vihkivät Lasaruksen muinaisen Kitionin kaupungin (sijaitsee nykyisen Larnakan paikalla) piispaksi.
Lasarus eli Larnakassa 30 vuotta, hänen hautansa on kirkon alla.
Larnakasta toki löytyy muitakin hienoja kohteita, esim. keskiaikainen linna, arkeologinen museo ja Pieridesin museo, joissa en tällä matkallani käynyt.
Larnakan sisällä kaikki matkat taittuivat jalkaisin, taksia käytin vain lentokenttämatkoihin. Lähes päivittäin tuli käveltyä majapaikasta suosituimmille turistialueille Finikoudesin rannalle ja Eurooppa-aukiolle. Vajaan kolmen kilometrin matka taittui pääosin Piale Pashan rantapromenaadia kulkien.
Eurooppa-aukiolla oli uudenvuoden juhlat musiikkeineen ja ilotulituksineen.
Tunnelma oli riehakas, mutta rauhallinen. Aggressiiviset humalikot puuttuivat kokonaan eikä myöskään ollut pelkoa väkijoukkoon ammuttavista ilotulitteista. Pääsiäisyö saattaa Kyproksella olla jopa uuden vuoden yötä pahempi paukuttelun suhteen. Intercity-busseilla matkustin Nikosiaan ja Limassolin. Suurimpien kaupunkien välinen liikkuminen bussilla on erinomaisen halpaa päivälipun maksaessa vain 7€. Ruoka ja juoma
Ruoka ja juoma on Kyproksen matkoilla aina merkittävässä roolissa.
Majapaikkaani lähinnä oli Salamis Fish Tavern -ravintola, jossa tulikin aterioituia kolme kertaa. Kyseessä ei ollut mikään gourmet-ravintola, tarjolla oli kohtuullisen hyvää kalaruokaa annoskoon ollessa taatusti riittävä. Energiavajeesta ei ollut pelkoakaan kun pääruokaa täydensi isoilla ja herkullisilla jälkiruuilla. Erikseen on mainittava henkilökunnan kyky ottaa asiakas "haltuunsa". Ensin selvitetään asiakkaan kotimaa, sitten baaritiskin päältä katonrajasta löytyykin leijonat-aiheista rekvisiittaa. Jokunen jääkiekkofani on tännekin eksynyt.
Lähellä keskiaikaista linnaa sijaitsevassa libanonilaisessa Maqam Al-Sultan -ravintolassa on varmaan moni suomalainenkin käynyt. Siellä söin "vegetarian platter for one" eli käytännössä yhden hengen kasvismeze. Vastaavan olisi toki saanut myös "lihallisena",
Kyproksella tyypilliset meze-ateriat koostuvat 18-30 ruokalajin pikkuannoksista, ongelmana yksinliikkujalle se, että nämä on tarkoitettu kahdelle syöjälle.
Maqua Al-Sultanin "platterit" korvaavat hienosti yksinlikkujan mezen syöntiongelman.
Annokseni maksoi 14,50 €, ateria yhteensä viineineen, vesineen ja libanonilaisine kahvineen (kardemummalla maistettua ja vahvaa!) 23,50€. Varsin kohtuullinen hinta erinomaisesta ruuasta paikassa, jossa on tarjolla paitsi vatsantäytettä myös vatsatanssia!
Syöntikertani osui maanantaille, vatsatanssia on ohjelmassa vain perjantaisin ja lauantaisin. Minulla oli vakaa aikomus mennä seuraavana perjantaina samaan paikkaan katsomaan vatsatanssia, ehkä jopa hieman osallistumaan ohjelmaan. Yleisöstä kun voidaan napata henkilöitä mukaan esitykseen sopivassa vaiheessa iltaa.
Kohtalo puuttui peliin kuitenkin sateen muodossa. Silmälasini olivat sateesta aivan sumeat niin, että kun linnan viereiseltä pimeältä rantakaistaleelta puolisokeana kaarsin vauhdikkaasti ravintoloiden eteen niin astuinkin vahingossa väärästä ovesta sisään! Päädyin Panos Steak House-ravintolaan, jonka pöytään minut nopeasti ohjattiin. Tajusin kyllä virheen, mutta kun viihtyisän oloisessa paikassa näkyi olevan ohjelmaakin pianonsoiton ja laulun mudossa, niin ajattelin että tässäpä uusi kokemus. Vatsatanssia olin nähnytkin 6 vuoden takaisella reissulla Maquam Al-Sultanissa. Menua odotellessa hieman jännitti miten selviän ilman lihan syöntiä pihviravintolassa... Ei hätää, listalta löytyi erinomaisen maukas ja täyttävä halloumisalaatti.
Tavanomaisen punaviiniruokajuoman lisäksi musiikin innoittamana tilasin ruuan päälle kahta Kyproksen "kansallisjuomaa", ensin makeaa Commandaria-viiniä ja loppuhuipentumaksi Brandy Souria. Brandy Sour voi koostua paikallisesta Brandysta (ei järin vahvaa), sitruunamehusta, muutamasta tipasta Agnostura-katkeroa ja soodavedestä.
Kolmas "kansallisjuoma", vahva Zivania taisi jäädä tällä reissulla maistamatta. Aivan varma asiasta en ole, useimmissa paikoissa laskun maksamisen yhteydessä tuotiin "ilmainen" juoma, jonka sisältöä ei aina tullut tarkastettua. Kyprosta ei erityisesti noteerata , ainakaan suomalaisissa, viininharrastajapiireissä vaikka historiaa on 5500 vuoden takaa!
Kyproksella suomalaista voi hämmentää se, että punaviiniä löytyy muitakin makeusasteltaan kuin kuivaa. Itse asiassa nämä halvemman hintaluokan viinit saattavat menetelläkin esim. kasvisruuan kera. Kaupan hyllyihin kannattaa kuitenkin jättää pahvitölkkiviinit ja parin kolmen euron pulloviinitkin. Itse tein todellisen löydön pienestä kaupasta kun myyjä kaivoi hyllystä Saint Fotios viinin rypäleen ollessa Maratheftiko 2016. Hinta oli "peräti" 8,50€.
Mitään tietoa viinistä minulla ei ollut etukäteen, osui vaan nappiin myyjän ehdotus.
Jos tuttavapiirissä on kaikki tietäviä viinisnobeja, niin voi yrittää palauttaa heitä maan pinnalle kysymällä kyprolaisten Maratheftiko- ja Xynisteri -rypäleiden erosta. Ensinmainitusta tehdään punaviiniä, jälkimmäisestä valkoviiniä, olisi varmaan hyvä vastaus? Jos Larnakassa ei halua varsinaisessa ravintolassa lounastaa, eikä itsekään viitsi ruokaa valmistaa, niin McDonaldsin sijaan kannataa poiketa hyvään leipomoon.
Lasaruksen kirkon läheisyydessä sijaitseva Za'atar Lebanese Bakery on esimerkki tällaisesta, maukas ja täyttävä falafel-rulla maksaa 3€, samasta paikasta saa myös oluen (1,50€), jolloin lounaan hinta jää alle vitosen. Leipomoista saa suolaisen lisäksi toki makeaakin. Joulun aikaan kannattaa maistaa perinteisiä jouluherkkuja, joita ovat kourabiedes ja melomakarona. Kun katsoo netistä reseptejä, niin energiapitoisuus on "riittävää" tasoa, suussasulavuus sen mukaista. Näitä herkkuja löysin Kapitanis Bakerystä, joka sijaitsee Zinonos Kitieos-kadulla, sisämaahan päin mentäessä toisella rannan suuntaisella kadulla Athenonin jälkeen.
Talvimatkoja jatkossakin
Matka-ajankohdan sateisuudesta ja viimeisen yön ikävistä kokemuksista huolimatta Kyproksen talvimatkailuni tuskin jää tähän. Ensi kerralla pitää satsata enemmän majapaikan "seinien" arviointiin, kestääkö säätä paremmin kuin Zorbas Sea View reissullani.
Ajankohtaa voisi säätää hieman aikaisemmaksi. Marraskuu on tilastojen valossa suomalaiselle sopiva ajankohta vaikka rannalle lekotteluun. Viime marraskuussa Larnakassa keskimääräinen maksimiläpötila oli 25,9 °C, koko kuun sademäärä ainoastaan 7 mm! Joulukuussakin matkan aikaistaminen parilla viikolla todennäköisesti auttaisi säiden suhteen, nähtävänä olisi myös joulun alusajan tapahtumat. Todellinen "tilastotappiohan" se olisi, jos ensi joulukuussa sataisi lähellekään sitä määrää mitä satoi kuluneen joulukuun aikana.
Matkakuvia